YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
Tutkimusraportti “Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa” Hankkeen tutkija Markus Himanen valmistelee väitöskirjaa etnisestä profiloinnista.
VARTIJAT JA RAJAVALVONTA
POLIISI PYSÄYTTÄÄ parikymppiset miehet kadulla kesäiltana ja pyytää heiltä henkilöllisyystodistuksia. Vartija seuraa kaupassa romanipukuun pukeutunutta naista ja hänen pientä lastaan. Järjestyksenvalvoja häätää värikkääseen pitkään hameeseen ja pään peittävään huiviin pukeutuneen naisen heti tämän nähdessään juna-asemalta sateeseen. Laivaterminaalissa kysytään papereita ruskeaihoiselta mieheltä, muttei hänen valkoiselta vaimoltaan.
Kati Pietarinen: Satunnaistarkastus (Long Play, 3.6.2017) 
Kati Pietarinen: Rasismi rehottaa poliisin salaisessa Facebook-ryhmässä (Long Play, 3.6.2017) 
23. MAALISKUUTA 2017 etnistä profilointia selvittävän Pysäytetyt-hankkeen tutkija, kasvatustieteilijä Aminkeng Atabong Alemanji pysäytettiin Helsinki-Vantaan lentokentän edustalla, kun tämä oli kentällä hakemassa ystäväänsä. Rajavartija pysäytti Alemanjin ajaman auton ja kertoi syyksi sen, että tämä oli ajanut alueella oudosti. Alemanji nauhoitti osan keskustelusta. Rajavartija pyysi henkilöpapereita ja oleskelulupaa sekä Alemanjilta että hänen kyydissä olleelta ystävältään.  “Rajavartija sanoi, että syy pysäytykselle oli se, että ajoin oudosti. Miksi sitten kyydissä olleelta kaveriltani kysyttiin papereita, kun hän ei ajanut autoa?”, Alemanji ihmettelee. “Kaverini on Suomen kansalainen, vaikka hän on musta. Miksi häneltä kysyttiin oleskelulupaa?” Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Marko Aheriston mukaan Alemanjin pysäyttänyt rajavartija ei halua kommentoida tapausta. Myöskään Aheristo ei kommentoi Alemanjin pysäytystä. Yleisellä tasolla Aheristo sanoo, että rajavartija voi pysäyttää auton lentokenttäalueella esimerkiksi ajokunnon tarkastamisen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen estämisen tai ulkomaalaisvalvonnan vuoksi. Ulkomaalaisvalvonta ei saa perustua ensisijaisesti tai ainoastaan henkilön etnisyyteen, Aheristo painottaa.
Etniseltä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että pysäytyksen tai muiden toimien ensisijainen tai ainoa syy on pysäytettävän ihmisen etnisyys, uskonto tai kieli. Etniseen profilointiin voivat syyllistyä esimerkiksi poliisi, vartijat, myyjät, tullivirkailijat, rajavartijat ja järjestyksenvalvojat. Etnisesti profiloituun ihmiseen kohdistuu etnisyyden tai uskonnon vuoksi epäily, että hän rikkoo lakia tai sääntöä, tai että hän on todennäköinen häirikkö. Etninen profilointi on laitonta, koska se on syrjivää. Profilointi tuottaa eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia ja voi horjuttaa luottamusta viranomaisiin. Etninen profilointi on myös yksi tekijä eri puolella Eurooppaa tapahtuneiden mellakoiden taustalla.
Kati Pietarinen ja Laura Böök: 98 x poliisi & vartijat   (Iso Numero 7.12.2016) 
Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimushanke haastatteli etnisen profiloinnin kokemuksista 145 vähemmistöihin kuuluvaa ihmistä, niin Suomen kansalaisia kuin täällä asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisiakin. Selkeä enemmistö haastateltavista oli syntynyt Suomessa tai oli asunut täällä vähintään useita vuosia. Lisäksi aiheesta puhuttiin 26 poliisin sekä neljäntoista muuten aihetta tuntevan henkilön kanssa. Hankkeessa teetettiin aiheesta myös kyselytutkimus nuorille aikuisille.
PASSINNE?
Aino Sutisen sarjakuva etnisestä profiloinnista perustuu Pysäytetyt-tutkimushankkeen aineistoihin. Navigointi hiirellä klikaten tai kuvasta sormella pyyhkäisten.
“Papereita voi kysyä, jos on epäilys, että ajoneuvossa on ulkomaalainen”
Pysäytetyt-hankkeen tutkija Aminkeng Atabong Alemanji joutui itse pysäytetyksi tutkimushankkeen aikana. Hän pohtii sitä, millainen vaikutus tällaisilla kokemuksilla on.
LAULAJA Hilja Grönfors kehottaa ihmisiä puolustamaan oikeuksiaan. Hän ei jää hiljaiseksi, kun vartija seuraa kaupassa.
#pysäytetyt #thestopped
Minut vietiin todella kauas, kuljimme kehätietä ja moottoritietä.
Keräsimme tavarat nopeasti ja lähdimme menemään. Meitä pelotti.
Sitten he sanoivat Go ja alkoivat laittaa mustia hanskoja käsiin.
“Istuimme syömässä Kansalaistorilla vaimoni ja poikani kanssa.
Etninen profilointi on laitonta. Silti sitä tehdään Suomessa jatkuvasti. Helsingin yliopiston Pysäytetyt-hankeessa ilmiötä tutkittiin kolmen vuoden ajan.
Tämä ei ole minusta normaalia. Me vain istuimme ja söimme.“
PYSÄYTETYT-HANKKEEN työntekijät haastattelivat 23 romanialaista ja bulgarialaista katutyöläistä kesäkuussa 2016. Heistä suuri osa sanoi olevansa romaneita. He kertoivat yhteensä 66 yksittäistä poliisiin ja vartijoihin liittyvää tapausta ja 32 kertomusta toistuvista tapauksista, joista iso osa sijoittui Kampin kauppakeskuksen tai Helsingin rautatieaseman ympäristöön. Ylläolevan ruudukon kuvat on otettu paikoissa, joissa ihmisiä on pysäytetty tai joista heidät on häädetty. Lähes kaikki kokemukset olivat erittäin kielteisiä. Haastateltavat kertoivat henkilöpaperieden kyselyistä, häädöistä sisätiloista, puistoista ja nukkumapaikoista, kiinniotoista, kyydityksistä eri puolelle kaupunkia ja putkassa vietetyistä öistä. Kiinniottojen taustalla oli haastateltujen mukaan se, että poliisi sekoitti heidät toisiin kadulla oleskeleviin itäeurooppalaisiin, osaa ei selitetty lainkaan. Kiinniotetut eivät saaneet mahdollisuutta ottaa yhteyttä omaisiinsa.  Kampin kauppakeskuksen johtaja Heli Vainio ja VR:n turvallisuuspäällikkö Pekka Ahola kieltävät asiattoman kohtelun, samoin Helsingin poliisi. Ylikomisario Kari Niinimäki tosin myöntää, että kiinnioton syytä ei aina tulkata putkaan viedylle henkilölle ja että kielitaidottomalla kiinniotetulla ei ole käytännössä mahdollisuutta pyytää lain takaamaa yhteydenottoa omaisiin.
Poliisit tulivat ja vaativat passeja.
Valeriu, 43, Romaniasta
On tärkeää, että etnistä profilointia kohtaavat valittavat asiasta, jotta ilmiön laajuus tulee viranomaisten tietoon.
“Kaverini on suomalainen, vaikka hän on musta. Miksi häneltä kysyttiin paperit?” - Amin Atabong, tutkija -
“Ostin kaupasta perunoita, kassa huomasi että hinta oli väärä. Perunoita oli pari ylimääräistä.
Itkin, yritin sanoa, että älkää jättäkö minua tänne. Mutta he vain lähtivät.”
“VARMAAN EI mene yhtä kuukautta ettei kävisi niin, että vartija tulisi seuraamaan, kun käyn kaupassa”, kertoo Suomi-palkinnon vuonna 2014 saanut laulaja Hilja Grönfors. Grönfors kehottaa ihmisiä puuttumaan syrjintään ja tekemään tapauksista valituksia. Itse hän vei oikeuteen tapauksen, jossa kaupan omistaja ei halunnut päästää kansallispukuun pukeutuneita romaninaisia ostoksille vaan kehotti heitä vaihtamaan vaatteensa. Grönforsin mukaan syrjintä sekä viranomaisten että kauppiaiden taholta on yleistä. Tutkimushaastatteluissa vartijoiden seuraamaksi joutuminen toistui sekä suomalaisten että ulkomaalaisten romaneiden kokemuksissa. Myös muihin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla kokemus oli yleinen. Tutkimus osoitti, että somalialaistaustaisten riski joutua vartijoiden ja kauppojen työntekijöiden hätistelemiksi oli yhdeksänkertainen verrattuna valtaväestön suomenkielisiin nuoriin. Niille, joiden äidinkieli oli arabia tai kurdi, riski oli lähes kuusikertainen.
ETNISESTÄ PROFILOINNISTA voi valittaa esimerkiksi tekemällä rikosilmoituksen syrjinnästä tai kantelemalla eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tukea saa Rikosuhripäivystyksestä (riku.fi). Pysäytetyt-hankkeen sivuilla on eri valitustapojen vertailua sekä linkit valitusmekanismeihin (profiling.fi/valitus). Pysäytetyt-tutkimushanke listaa tutkimusraportissaan useita suosituksia etnisen profiloinnin kitkemiseksi - esimerkiksi, että julkisella paikalla tapahtuviin satunnaistarkastuksiin perustuva ulkomaalaisvalvonta kielletään ja että poliisin pitäisi aina kirjata peruste ihmisen pysäyttämiselle. Alkuun päästään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun on tunnustettu, että etninen profilointi on ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että etnistä profilointia kohtaavat vallittavat asiasta, jotta ilmiön laajuus tulee viranomaisten tietoon.
Kassa soitti poliisin, he kirjoittivat minulle sakon ja veivät minut maijaan.
Crina, 24, Romaniasta
[English / Finnish]
Pysäytetyt-tutkimushanke
He pysäyttivät metsätielle, kävivät virtsaamassa ja palauttivat laukkuni.
Uyi Osazee: The Reality of Ethnic and Racial Profiling in Finland
Helsingin yliopiston tutkimusta ja journalismia yhdistävässä hankkeessa selvitettiin vuosina 2015-18 etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa (syksystä 2015 syksyyn 2017 hanketta koordinoi Turun yliopisto). Koneen säätiön rahoittama hanke kuului Jakautuuko Suomi -kokonaisuuteen. Pysäytetyt-hankkeen julkaisuja:  
MITÄ ON ETNINEN PROFILOINTI
Videossa vinkkejä siitä, miten toimia, jos epäilee etnistä profilointia tapahtuvan.
PYSÄYTYKSIÄ KADULLA
ROMANIEN KOKEMUKSIA
-   Teksti: Kati Pietarinen   -   Kuvat ja video: Laura Böök   -   Piirrokset ja sarjakuva: Aino Sutinen   -   Multimedia/UX: Kari Kuukka   -
• • • • •
Hankkeen johtajana toimi professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistolta. Hankkeeseen osallistuivat tutkijat Markus Himanen (VTM), Aminkeng Atabong Alemanji (KT), Antti Kivijärvi (YTT) ja Uyi Osazee (VTM) sekä tutkimusavustajat Nirosha Pöyhälä, Venla Rousku, Jana Turk ja Thaddeus Ndukwe (VTM). Hankkeen mediapuolen vastuuhenkilö oli toimittaja Kati Pietarinen. Mediatyöryhmän jäseniä olivat valokuvaaja, videontekijä Laura Böök, multimedia-asiantuntija Kari Kuukka, sarjakuvataiteilija Aino Sutinen sekä kirjoittaja Maryan Abdulkarim.
ULKOMAALAIS- VALVONNASTA
Kati Pietarinen ja Laura Böök: 98 x poliisi & vartijat   (Iso Numero 7.12.2016) 
Hankkeen johtajana toimi professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistolta. Hankkeeseen osallistuivat tutkijat Markus Himanen (VTM), Aminkeng Atabong Alemanji (KT), Antti Kivijärvi (YTT) ja Uyi Osazee (VTM) sekä tutkimusavustajat Nirosha Pöyhälä, Venla Rousku, Jana Turk ja Thaddeus Ndukwe (VTM). Hankkeen mediapuolen vastuuhenkilö oli toimittaja Kati Pietarinen. Mediatyöryhmän jäseniä olivat valokuvaaja, videontekijä Laura Böök, multimedia-asiantuntija Kari Kuukka, sarjakuvataiteilija Aino Sutinen sekä kirjoittaja Maryan Abdulkarim.
Kati Pietarinen: Rasismi rehottaa poliisin salaisessa Facebook-ryhmässä (Long Play, 3.6.2017) 
Kati Pietarinen: Satunnaistarkastus (Long Play, 3.6.2017) 
• • • • • •
Etniseltä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että pysäytyksen tai muiden toimien ensisijainen tai ainoa syy on pysäytettävän ihmisen etnisyys, uskonto tai kieli. Etniseen profilointiin voivat syyllistyä esimerkiksi poliisi, vartijat, myyjät, tullivirkailijat, rajavartijat ja järjestyksenvalvojat. Etnisesti profiloituun ihmiseen kohdistuu etnisyyden tai uskonnon vuoksi epäily, että hän rikkoo lakia tai sääntöä, tai että hän on todennäköinen häirikkö.  Etninen profilointi on laitonta, koska se on syrjivää. Profilointi tuottaa eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia ja voi horjuttaa luottamusta viranomaisiin. Etninen profilointi on myös yksi tekijä eri puolella Eurooppaa tapahtuneiden mellakoiden taustalla.
23. MAALISKUUTA 2017 etnistä profilointia selvittävän Pysäytetyt-hankkeen tutkija, kasvatustieteilijä Aminkeng Atabong Alemanji pysäytettiin Helsinki-Vantaan lentokentän edustalla, kun tämä oli kentällä hakemassa ystäväänsä. Rajavartija pysäytti Alemanjin ajaman auton ja kertoi syyksi sen,, että hän oli ajanut alueella oudosti. Alemanji nauhoitti osan keskustelusta. Rajavartija pyysi henkilöpapereita ja oleskelulupaa sekä Alemanjilta että hänen kyydissä olleelta ystävältään.  “Rajavartija sanoi, että syy pysäytykselle oli se, että ajoin oudosti. Miksi sitten kyydissä olleelta kaveriltani kysyttiin papereita, kun hän ei ajanut autoa?”, Alemanji ihmettelee. “Kaverini on Suomen kansalainen, vaikka hän on musta. Miksi häneltä kysyttiin oleskelulupaa?” Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Marko Aheriston mukaan Alemanjin pysäyttänyt rajavartija ei halua kommentoida tapausta. Myöskään Aheristo ei kommentoi Alemanjin pysäytystä. Yleisellä tasolla Aheristo sanoo, että rajavartija voi pysäyttää auton lentokenttäalueella esimerkiksi ajokunnon tarkastamisen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen estämisen tai ulkomaalaisvalvonnan vuoksi. Ulkomaalaisvalvonta ei saa perustua ensisijaisesti tai ainoastaan henkilön etnisyyteen, Aheristo painottaa.
 Uyi Osazee :The Reality of Ethnic and Racial Profiling in Finland
Helsingin yliopiston tutkimusta ja journalismia yhdistävässä hankkeessa  selvitettiin vuosina 2015-18 etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa (syksystä 2015 syksyyn 2017 hanketta koordinoi Turun yliopisto). Koneen säätiön rahoittama hanke kuului Jakautuuko Suomi -kokonaisuuteen. Pysäytetyt-hankkeen julkaisuja:  
“VARMAAN EI mene yhtä kuukautta ettei kävisi niin, että vartija tulisi seuraamaan, kun käyn kaupassa”, kertoo Suomi-palkinnon vuonna 2014 saanut laulaja Hilja Grönfors. Grönfors kehottaa ihmisiä puuttumaan syrjintään ja tekemään tapauksista valituksia. Itse hän vei oikeuteen tapauksen, jossa kaupan omistaja ei halunnut päästää kansallispukuun pukeutuneita romaninaisia ostoksille vaan kehotti heitä vaihtamaan vaatteensa. Grönforsin mukaan syrjintä sekä viranomaisten että kauppiaiden taholta on yleistä. Tutkimushaastatteluissa vartijoiden seuraamaksi joutuminen toistui sekä suomalaisten että ulkomaalaisten romaneiden kokemuksissa. Myös muihin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla kokemus oli yleinen. Tutkimus osoitti, että somalialaistaustaisten riski joutua vartijoiden ja kauppojen työntekijöiden hätistelemiksi oli yhdeksänkertainen verrattuna valtaväestön suomenkielisiin nuoriin. Niille, joiden äidinkieli oli arabia tai kurdi, riski oli lähes kuusikertainen.
Teksti: Kati Pietarinen   -   Kuvat ja video: Laura Böök   -   Piirrokset ja sarjakuva: Aino Sutinen   -   Multimedia/UX: Kari Kuukka
Tutkimusraportti “Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa” Hankkeen tutkija Markus Himanen valmistelee väitöskirjaa etnisestä profiloinnista.
ETNISESTÄ PROFILOINNISTA voi valittaa esimerkiksi tekemällä rikosilmoituksen syrjinnästä tai kantelemalla eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tukea saa Rikosuhripäivystyksestä (riku.fi). Pysäytetyt-hankkeen sivuilla on eri valitustapojen vertailua sekä linkit valitusmekanismeihin (profiling.fi/valitus). Pysäytetyt-tutkimushanke listaa tutkimusraportissaan useita suosituksia etnisen profiloinnin kitkemiseksi - esimerkiksi, että julkisella paikalla tapahtuviin satunnaistarkastuksiin perustuva ulkomaalaisvalvonta kielletään ja että poliisin pitäisi aina kirjata peruste ihmisen pysäyttämiselle. Alkuun päästään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun on tunnustettu, että etninen profilointi on ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että etnistä profilointia kohtaavat vallittavat asiasta, jotta ilmiön laajuus tulee viranomaisten tietoon.
Kati Pietarinen: Rasismi rehottaa poliisin salaisessa Facebook-ryhmässä (Long Play, 3.6.2017) 
Pysäytetyt-hankkeen tutkija Aminkeng AtabongAlemanji joutui itse pysäytetyksi tutkimushankkeen aikana. Hän pohtii sitä, millainen vaikutus tällaisilla kokemuksilla on.
Helsingin yliopiston tutkimusta ja journalismia yhdistävässä hankkeessa selvitettiin vuosina 2015-18 etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa (syksystä 2015 syksyyn 2017 hanketta koordinoi Turun yliopisto). Koneen säätiön rahoittama hanke kuului Jakautuuko Suomi -kokonaisuuteen. Pysäytetyt-hankkeen julkaisuja:  
“VARMAAN EI mene yhtä kuukautta ettei kävisi niin, että vartija tulisi seuraamaan, kun käyn kaupassa”, kertoo Suomi-palkinnon vuonna 2014 saanut laulaja Hilja Grönfors. Grönfors kehottaa ihmisiä puuttumaan syrjintään ja tekemään tapauksista valituksia. Itse hän vei oikeuteen tapauksen, jossa kaupan omistaja ei halunnut päästää kansallispukuun pukeutuneita romaninaisia ostoksille vaan kehotti heitä vaihtamaan vaatteensa. Grönforsin mukaan syrjintä sekä viranomaisten että kauppiaiden taholta on yleistä. Tutkimushaastatteluissa vartijoiden seuraamaksi joutuminen toistui sekä suomalaisten että ulkomaalaisten romaneiden kokemuksissa. Myös muihin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla kokemus oli yleinen. Tutkimus osoitti, että somalialaistaustaisten riski joutua vartijoiden ja kauppojen työntekijöiden hätistelemiksi oli yhdeksänkertainen verrattuna valtaväestön suomenkielisiin nuoriin. Niille, joiden äidinkieli oli arabia tai kurdi, riski oli lähes kuusikertainen.
Uyi Osazee :The Reality of Ethnic and Racial Profiling in Finland
Tutkimusraportti “Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa” Hankkeen tutkija Markus Himanen valmistelee väitöskirjaa etnisestä profiloinnista.
• • • • •
23. MAALISKUUTA 2017 etnistä profilointia selvittävän Pysäytetyt-hankkeen tutkija, kasvatustieteilijä Aminkeng Atabong Alemanji pysäytettiin Helsinki-Vantaan lentokentän edustalla, kun tämä oli kentällä hakemassa ystäväänsä. Rajavartija pysäytti Alemanjin ajaman auton ja kertoi syyksi sen, että hän oli ajanut alueella oudosti. Alemanji nauhoitti osan keskustelusta. Rajavartija pyysi henkilöpapereita ja oleskelulupaa sekä Alemanjilta että hänen kyydissä olleelta ystävältään.  “Rajavartija sanoi, että syy pysäytykselle oli se, että ajoin oudosti. Miksi sitten kyydissä olleelta kaveriltani kysyttiin papereita, kun hän ei ajanut autoa?”, Alemanji ihmettelee. “Kaverini on Suomen kansalainen, vaikka hän on musta. Miksi häneltä kysyttiin oleskelulupaa?” Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Marko Aheriston mukaan Alemanjin pysäyttänyt rajavartija ei halua kommentoida tapausta. Myöskään Aheristo ei kommentoi Alemanjin pysäytystä. Yleisellä tasolla Aheristo sanoo, että rajavartija voi pysäyttää auton lentokenttäalueella esimerkiksi ajokunnon tarkastamisen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen estämisen tai ulkomaalaisvalvonnan vuoksi. Ulkomaalaisvalvonta ei saa perustua ensisijaisesti tai ainoastaan henkilön etnisyyteen, Aheristo painottaa.