Poliisin tekemä etninen profilointi voi tarkoittaa sitä, että poliisi käyttää poliisivaltuuksia tiettyä yksilöä kohtaan pelkästään tai pääasiallisesti hänen ihonvärinsä, etnisen alkuperänsä, uskontonsa tai puhumansa kielen takia. Kyse voi olla esimerkiksi näihin syihin perustuvista pysäytyksistä ja henkilöllisyyspapereiden tarkistamisesta tai kiinniotoista.
Missä tilanteissa profilointia voi tapahtua?
- Suomessa etnistä profilointia epäillään usein tapahtuvan ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä. Ulkomaalaisvalvonnassa poliisi valvoo, onko maassa oleskelevilla ulkomaalaisilla lupaa olla Suomessa. Tehtävä on määritelty Suomen laissa. Valvontaa tehdään osittain pysäyttämällä ihmisiä ja pyytämällä heiltä henkilöllisyyspapereita. Lisäksi valvontaa tehdään muun poliisityön ohessa.
- Etnistä profilointia voi tapahtua myös silloin, jos jonkin etnisen tai rodullistetun ryhmän oletetut jäsenet joutuvat epäilyjen ja tarkastusten kohteeksi, koska yhtä ryhmään kuuluvaa etsitään rikokseen liittyen.
- Myös muut viranomaiset kuten tulli tai rajavartiolaitos voivat harjoittaa etnistä profilointia, jos he tarkastavat ihmisiä näiden etnisen taustan, ihonvärin, uskonnon, kansallisuuden tai kielen perusteella.
- Myös yksityiset vartijat voivat harjoittaa etnistä profilointia, jos he esimerkiksi seuraavat tai kohdistavat toimia ihmisiin näiden etnisen taustan, ihonvärin, uskonnon, kansallisuuden tai kielen perusteella.
Etninen profilointi on kielletty
Etninen profilointi on syrjintää, mikä on Suomen laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa kielletty. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan poliisin fyysisiin ominaisuuksiin tai etniseen taustaan perustuvat tarkastukset rikkovat YK:n ihmisoikeussopimusta.
- Etninen profilointi on kielletty myös ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä. Lain mukaan valvontatoimenpide ei saa perustua “pelkästään tai ratkaisevassa määrin henkilön todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään”. Käytännössä ihmiseltä ei siis saa pyytää henkilöpapereita esimerkiksi vain mustan ihonvärin takia, vaan lain mukaan pysäyttämiseen on oltava muu(kin) syy, kuten poliisin yleinen tieto ja kokemus, poliisin havainnot tai poliisin saama vihje- tai analyysitieto. On kuitenkin epäselvää, mitä näillä käsitteillä käytännössä tarkoitetaan.
- Etnisestä profiloinnista voi tehdä rikosilmoituksen tai kantelun.
Etninen profilointi maailmalla ja Suomesssa
Etnistä profilointia tapahtuu tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan valtioissa. Esimerkiksi Britanniassa poliisi pysäyttää viranomaistilastojen perusteella mustia henkilöitä heidän määräänsä suhteutettuna moninkertaisesti enemmän kuin valkoisia.
Profilointia Euroopassa laajasti selvittäneessä Open Society -säätiön Justice Initiative -tutkimushankkeessa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi muslimien profiloinnin lisääntymiseen viime vuosina Euroopassa terrorismin torjunnan nimissä.
EU:n alainen Euroopan perusoikeusvirasto on tehnyt vuonna 2008 laajan kyselytutkimukseen perustuvan selvityksen vähemmistöjen syrjinnästä EU-maissa ja julkaissut poliiseille käsikirjan etnisestä profiloinnista. Kyselyssä selvisi, että Belgiassa, Espanjassa, Kreikassa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa vähemmistön edustajia oli poliisin toimesta pysäytetty useammin kuin valtaväestöön kuuluvia vastaajia. Valtaväestön edustajien mielestä poliisi kohteli heitä kunnioittavasti pysäytyksen aikana, kun taas useammat vähemmistön edustajat pitivät saamaansa kohtelua epäkunnioittavana.
Marraskuussa 2016 Ranskan korkein oikeus tuomitsi ensimmäistä kertaa Ranskan valtion maksamaan korvauksia kolmelle perusteettomiin henkilöllisyystarkastuksiin joutuneelle vähemmistöön kuuluvalle miehelle ja totesi, että etnisyyteen perustuvat henkilöllisyyden tarkastamiset ovat syrjiviä. Oikeus totesi kuitenkin, että kahdeksassa muussa oikeuteen viedyssä tapauksessa henkilöllisyystarkastukset olivat perusteltuja.
Tapahtuuko etnistä profilointia myös Suomessa?
Etnisen profiloinnin tunnistaminen ja osoittaminen todeksi ei ole yksinkertaista. Suomessa ei ole yhtään oikeuden päätöstä siitä, että viranomaiset olisivat syyllistyneet syrjintään etniseksi profiloinniksi luokiteltavissa tilanteissa.
Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutettu on useasti ottanut kantaa poliisin harjoittamaan ulkomaalaisvalvontaan ja epäillyt, että nykyset käytännöt sisältävät merkittävän riskin etnisestä profiloinnista. Euroopan neuvoston alainen Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI on huomauttanut Suomelle, että viranomaisten harjoittama ulkomaalaisvalvonta johtaa helposti näkyvien vähemmistöjen rodulliseen profilointiin. ECRI on myös vuosien ajan kehottanut Suomea perustamaan itsenäisen elimen tutkimaan poliisin väärinkäytöksiä ja etnisyyteen perustuvaa syrjintää koskevia valituksia, mutta lähes vuosikymmenessä tällaista ei ole perustettu.
Onkin syytä epäillä, että etnistä profilointia tapahtuu myös Suomessa. Monissa syrjintää ja maahanmuuttajien asemaa käsittelevissä tutkimuksissa esimerkiksi romanit ja afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat raportoineet poliisin epäasiallisesta kohtelusta ja ihonväriin tai oletettuun etnisen ryhmän jäsenyyteen perustuvista pysäytyksistä.
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan jopa 25 prosenttia kurditaustaisista, 15 prosenttia somalitaustaisista ja seitsemän prosenttia venäläistaustaisista vastaajista kertoi kokeneensa syrjintää poliisin taholta.
Vuonna 2013 tehdyssä maahanmuuttajanuorten turvattomuuskokemuksia käsittelevässä kyselytutkimuksessa hieman alle 20 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että poliisi kohdistaa vähemmistöihin kuuluviin nuoriin enemmän toimia kuin valtaväestöön kuuluviin nuoriin.